Suupohjan koulutuskuntayhtymä Vuoksin kaikkia koulutustarjonnassa olevia toisen asteen ammatillisia tutkintoja ja tutkinnon osia on mahdollista suorittaa oppisopimuksella. Vuoksin oppisopimuspalvelun koulutustarkastaja Arja Marttilan mukaan oppisopimuskoulutus on työelämälähtöinen koulutusmuoto, jolloin osaaminen hankitaan pääosin työelämässä oppimalla ja vain puuttuvilta osin täydennetään oppilaitosympäristössä Vuoksissa tarjottavalla lähi-, etä- ja/tai verkko-opetuksella opettajan ohjauksessa. Hankittu osaaminen myös osoitetaan näytöillä koulutustavoitteen ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden mukaisesti oppisopimustyöpaikalla tai omassa yrityksessä.
Marttila kertoo, että oppisopimusopiskelijaksi voidaan palkata 15-vuotta täyttänyt ja sitä vanhempi henkilö. Oppisopimus soveltuu kaikenikäisille. Marttila avaa tarkemmin oppisopimuskoulutuksen määritelmää ja toteaa, että se vaatii eri osapuolilta sujuvaa, joustavaa, asiakas- ja työelämälähtöistä yhteistyötä.
– Oppisopimus on sanan mukaisesti sopimus – sopimus, joka tehdään ja laaditaan osapuolien välille kirjallisesti ja sen muotoa, sisältöä säätelee lainsäädäntö. Oppisopimukseen liitetään mukaan opiskelijalle laadittu henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) eri osapuolille työkaluksi ja aikatauluksi. Oppisopimukseen voidaan tehdä myöhemmin myös muutoksia, kun niistä yhdessä sovitaan.
Tietoisuus aiheesta on Marttilan mukaan lisääntynyt vuodesta 1987, jolloin hän itse astui oppisopimusten maailmaan. Oppisopimuskoulutus nähdään yhtenä vaihtoehtona työpaikalla järjestettävän koulutuksen paleteista, joka tarjoaa mahdollisuuden suorittaa ammatillinen tutkinto, tutkinnon osa tai osia tai hankkia muuta ammatillista osaamista kehittävää koulutusta.
Oppisopimuskoulutukseen on mahdollista siirtyä myös opintojen aikana esim. kesän ajaksi. Vuoksissa varsinkin maatalousalan perustutkinto-opiskelijat ovat saaneet hyvin kesän ajalle työpaikkoja, jotka mahdollistavat osaamisen hankkimista ja suorittamista määräaikaisissa palkallisissa työsuhteissa. Oppisopimus suunnitellaan aina yksilö- ja asiakaslähtöisesti, jolloin sen sisältö, kesto, ohjauksen tarve vaihtelee.
– Tänä päivänä opiskelu on osaamisperusteista, ja osaaminen tulee osoittaa tutkinnon perusteissa määrätyllä tavalla. Osaamien osoitetaan näytöissä. Näytössä opiskelija tekee käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa työpaikalla. Näyttöä voidaan täydentää myös muulla dokumentoinnilla, haastatteluilla.
Perustana yksilö-, asiakas- ja työelämälähtöinen opintopolku
Oppisopimuksen liitteeksi laadittava henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma HOKS toimii käytännössä lukujärjestyksenä ja ohjaustyökaluna oppisopimuskoulutuksen tavoitteelliselle toteutumiselle. Siihen kirjataan aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, puuttuvan osaamisen hankkimisen suunnittelu, osaamisen osoittaminen ja arviointi, sekä tarvittavat ohjaus- ja tukitoimet.
Suunnitelman laadintaan osallistuu aina opiskelija, työpaikalla järjestettävän koulutuksen ja näyttöjen osalta myös työnantaja tai työpaikan edustaja sekä koulutuksen järjestäjän taholta vastuuopettaja(t) ja koulutustarkastaja. Tarvittaessa myös muut koulutukseen ja ohjaukseen osallistuvat tahot osallistuvat laadintaan. Näitä ovat esim. erityisopettaja ja huoltaja(t). Edellä mainitut osapuolet myös hyväksyvät HOKS:in ja sen päivitykset.
Ennen HOKS:in laadintaa varmistetaan yhteisessä tapaamisessa, että oppisopimus voidaan kaikkien osapuolten osalta solmia, ja että edellytykset eri osapuolten osalta täyttyvät.
– On tärkeää, että työpaikka voi nimetä opiskelijaa kouluttamaan ammattitaitoisen ja motivoituneen henkilön, jolla siihen tarvittavaa ohjausresurssia, työtehtäviä jotka ovat opiskeltavan alan oikeita työtehtäviä, sekä tarvittavat ja asialliset välineet työntekoon.
Työsuhteen näkökulmasta täytyy olla myös riittävästi työtunteja viikkoon nähden (minimityöaika oppisopimuksen tavoitteen mukaisissa työtehtävissä on keskimäärin 25 tuntia viikossa) ja myös palkka pitää olla työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta niin kohtuullinen.
Marttila kertoo, että oppisopimuksia on tehty tähän mennessä vuotta mukavasti Vuoksissa järjestettäviin koulutuksiin ja kysyntä on nyt varsinkin elokuusta lähtien ollut vilkasta. Oppisopimuksia on mahdollista tehdä myös tutkinnon osiin tai pienempiin kokonaisuuksiin, jolloin ne myös kestoltaan voivat sopia osaamisen hankkimiseksi mm. kesän aikana ns. kesäopsojaksoilla.
– Opiskelija jatkaa sitten lyhyemmän oppisopimusjakson jälkeen opiskelua taas oppilaitosympäristössä tai koulutussopimuksella työelämässä tai voidaan solmia oppisopimus toiselle työnantajalle.
– Jos jollakin työpaikalla on monipuolista tarjontaa, tarvetta työntekijälle ja halua opettaa – ja jos opiskelijalla on halua oppia – niin tätä kautta on mahdollista siirtyä palkalliseksi hetkeksi aikaa ja ehkä jopa mahdollisesti nopeuttaa sitä omaa tutkintoaikaansa.
Oppisopimuskoulutusta ei pidä sekoittaa työharjoitteluun, sillä oppisopimuskoulutuksessa on aina kyseessä tavoitteellinen osaamisen hankkiminen työ- tai virkasuhteessa. Toinen työpaikalla järjestettävän koulutuksen muoto on koulutussopimus, joka ei perustu työsuhteeseen, eikä sinä aikana voi maksaa opiskelijalle palkkaa tms. etuutta.
– Koulutussopimuksen jälkeen voi avautua myös monille opiskelijoille oppisopimuskoulutusmahdollisuus jatkaa opintojen suorittamista työpaikalla, jos henkilö osoittautuu sopivaksi, ja jos työpaikan työtehtävät, -tarjonta sen mahdollistavat.
Arja Marttilan mukaan on hyvä huomioida, että oppisopimuskoulutus tarkoittaa työsopimusta. Sen edellytyksenä on aina se, että työnantaja on tiedossa.
– Oppisopimusopiskelijaksi hakeutuva hankkii itse koulutukseen soveltuvan työpaikan tai – jos on jo töissä – keskustelee työnantajan kanssa mahdollisuudesta oppisopimuskoulutukseen. Kyseessä on normaali työnhakumenetelmä, eli opiskelija etsii itselleen sopivan työnantajan tai työnantaja sopivan työntekijän. Oppisopimuspaikan voi löytää esim. kesätyöpaikasta, rekrykoulutuksesta, työharjoittelusta, harrastusten parista, perheyrityksestä, somen kautta tai ottamalla suoraan yhteyttä alan työpaikkoihin tai TE-toimistoon. Työtön voi löytää työpaikan myös työkokeilun kautta.
Marttila muistuttaa, että ennen työnhakua on hyvä miettiä, mikä ala kiinnostaa ja missä haluaa työskennellä. On hyvä tutustua eri aloihin, tutkintoihin sekä niiden sisältöihin esimerkiksi opintopolku.fi – tai osaan.fi -verkkosivustoilla.
– Kun sopiva työpaikka tai henkilö on löytynyt, otetaan yhteyttä oppisopimuspalveluihin ja sovitaan tapaamisesta. Silloin käydään läpi ainakin seuraavia kysymyksiä: Mikä koulutus ja tutkinto? Onko opiskelijalla aikaisempaa osaamista: koulu- ja työtodistukset, lakisääteiset kortit, muu hankittu osaaminen? Onko työpaikalla riittävät edellytykset, työvälineet, koneet ja laitteet, työtehtävätarjonta tähän? Työsopimuksen kesto, palkkaus, työtuntimäärä viikossa, koeaika? Onko työpaikalla henkilö, joka toimisi opiskelijan työpaikkaohjaajana: ammattitaito, koulutus, työkokemus, motivaatio? Kuka ottaa vastuun opiskelijan ohjauksesta niin työpaikalla kuin meillä oppilaitosympäristössä ja riittääkö resurssit? Tarvitaanko oppilaitoksen suunnalta jotakin tiettyä opetusta täydentämään työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja miten se järjestetään? Onko opiskelijalla riittävä motivaatio? Mitä ohjausta tarvitaan, miten se järjestetään? Haetaanko palkkatukea?
Marttila alleviivaa etenkin oppilaan oman vastuun ottamisen merkitystä, aktiivisuutta, innokkuutta ja oma-aloitteellisuuta. Oppisopimus on kovaa duunia ja vaatii työtä, mutta on myös hyvin antoisaa.
– Tässä tarvitaan sellaista aikuismaista otetta. Vaikka mukana on monta eri osapuolta, ja opiskelija saa tarvitsemaansa ohjausta ja tukea, niin kyllä hänelle silti kuuluu aika iso vastuu myös oman ammatillisen osaamisen kehittymisen seuraamisesta niin, että opinnot etenevät aikataulussa. Hänen tulee myös säännöllisesti dokumentoida osaamisen hankkimista ja pitää yhteyttä vastuuopettajaan ja käydä palautekeskusteluja.
– Opiskelija saa palkkaa, työkokemusta ja todistuksen opintojen päätyttyä. Oppisopimuskoulutuksen kautta opiskelija on jatko-opintoihin kelvollinen, eli ihan saman todistuksen saa tätäkin kautta.
Oppisopimuskoulutus on potentiaalinen vaihtoehto myös työnantajille
Jos työnantajan henkilöstöllä on osaamisvajetta, voidaan oppisopimuskoulutuksella vahvistaa tai kehittää sitä tai muuttuvia työtehtäviä. Toisaalta jos halutaan rekrytoida, eikä löydy työmarkkinoilta osaavaa henkilöstöä, voidaan uudet työntekijät kouluttaa myös oppisopimuksella. Marttila tuumaa, että oppisopimusten kautta työnantaja saa monipuolisia osaajia ja mahdollistaa sopivan henkilön pätevöitymisen. Lisäksi oppisopimus sitouttaa eri osapuolia tietyn tavoitteen saavuttamiseksi ja työnantaja saa tarpeeseen sopivinta osaamista.
– Työnantajan näkökulmasta tässä koulutetaan hyvästä tyypistä se erinomainen työntekijä tai hankitaan henkilöstölle lisäosaamista, pätevyyksiä. Tietysti me voimme myös maksaa työnantajalle koulutuskorvausta siitä, että hän kouluttaa työntekijöitä oppisopimuksella. Tämä korvauksen määrä riippuu lähinnä ohjaustarpeen suuruudesta, ja sen määrä sovitaan ja kirjataan oppisopimukseen.
– Lisäksi perustutkinnothan ovat aina ilmaisia, eli ne eivät maksa työnantajalle tai opiskelijalle mitään.
Myös palkkatuen yhdistäminen oppisopimuskoulutukseen on mahdollista.
– Jos työnantaja löytää sopivan henkilön, joka on työttömänä työnhakijana, työnantajan on mahdollista hakea palkkatukea. Töitä ei saa aloittaa tällöin ennen kuin päätös palkkatuesta on tullut.
Oppilaitosympäristössä tapahtuvan osaamisen hankkimisen ajalta ei työnantajan tarvitse maksaa opiskelijalle palkkaa.
– Oppisopimukseen kirjataan tieto palkan maksusta oppilaitosympäristössä osaamisen hankkimisen ajalta. Opiskelijalla on mahdollista hakea opintososiaalisia etuja asetuksen mukaan lähipäivien ajalta.
Marttila muistuttaa, että yrittäjällekin voidaan tehdä oppisopimus. Tämä on varteenotettava vaihtoehto silloin, jos yrittäjältä puuttuu vaikkapa alan perusosaaminen, hän haluaa kehittää ammatillista osaamistaan tai suorittaa yrittäjyyteen liittyviä tutkintoja. Kouluttautuminen tapahtuu arkityössä omassa yrityksessä ja osaamista täydennetään oppilaitoksessa lähiopintoina, verkossa tai etänä. Yrittäjä tarvitsee mentorin oppisopimuskoulutuksessa. Mentori voi olla toinen kouluttava yritys tai henkilö, jolla on alan osaamista.
Miten toimia, jos oppisopimuskoulutus kiinnostaa?
Haku oppisopimuskoulutukseen onnistuu sähköisesti Vuoksin verkkosivujen kautta. Opiskelijan ja työnantajan on hyvä täyttää lomake yhdessä, koska siihen tulee molempien osapuolten tietoja.
Oppisopimuspalveluista otetaan yhteyttä osapuoliin ja sovitaan palaverista oppisopimusneuvotteluja varten joko työpaikalle, tai jos työnantaja on entuudestaan tuttu, voidaan sopia neuvottelu myös oppisopimustoimistolle tai Teamsin kautta toteutettavaksi. Aikaa tähän on syytä varata noin kaksi tuntia.
Jos keskustelun tuloksena päädytään oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen, laaditaan oppisopimus ja sen liitteeksi tuleva HOKS. Samalla sovitaan uudesta tapaamisesta tai palaverista asiakirjojen ja muun tarvittavan infomateriaalin läpikäymiseksi. Tämän jälkeen hyväksytään ja allekirjoitetaan asiakirjat joko paikan päällä työpaikalla, oppisopimustoimistolla tai Marttila lähettää ne sähköisesti allekirjoitettavaksi Visma Signin kautta.
Myös perinteisemmät hakuprosessit ovat edelleen käytössä. Lyhyemmissä oppisopimusjaksoissa – kun opiskelija on Vuoksissa jo opiskelijana ja lähtee suorittamaan työelämässä osaamisen hankkimista tai siirtyy oppisopimuskoulutuksella jatkamaan opintojaan loppuun – on haku hoidettu paperilomakkeella. Osa hakijoista tulee suoraan toimistolle tapaamaan Arja Marttilaa.
– Kyllä täällä edelleen käy opiskelijoita yhdessä työnantajan kanssa pohtimassa ja suunnittelemassa oppisopimuskoulutusta tai miettimässä mahdollisuuksia kouluttautua. Minulle on oikeastaan hyvä aina varata aika – vaikka soittamalla, jolloin osaan olla varmasti toimistolla ja varata aikaa keskustelulle. Jos tiedän etukäteen, mistä alasta, tutkinnosta on kyse, pyydän myös keskusteluun mukaan vastuuopettajan, jolla on alan osaaminen ko. tutkinnosta, ja joka osaa soveltaa osaamisperusteisuutta tutkinnon perusteiden mukaisesti.
Osa yrityksistä ottaa yhteyttä suoraan Marttilaan myös etsiessään potentiaalista työntekijää.
– Yhteyttä voi ottaa myös meidän vastuuopettajiimme. He voivat mahdollisesti tietää potentiaalisen opiskelijan, jonka opintoihin olisi suunniteltu työelämässä hankkimisen jakso, jonka voisi suorittaa oppisopimuksella. Ensi alkuun voisi lähteä matkaan myös koulutussopimuksella, jolloin on päästy tutuiksi ja tiedetään jo, onko työpaikka opiskelijalle sopiva, sopiiko opiskelija työyhteisöön ja onko opiskelijalla edellytyksiä kouluttautua ja sitoutua työpaikkaan.
Työnantaja voi hakea oppisopimusopiskelijaa myös somekanavien kautta tai kysyä Vuoksin työllisyyden kuntakokeilun asiantuntijoilta tai TE-palveluilta sopivia työntekijöitä.
Oli sitten opiskelija, työnantaja tai yrittäjä, ja jos oppisopimuskoulutus kiinnostaa, voi asiaan perehtyä tutustumalla esimerkiksi aiheeseen liittyviin verkkosivuihin. Vuoksin kotisivuilta löytyy lisätietoa sekä yhteydenottolomakkeet oppisopimuskoulutuksesta kiinnostuneille. Lisäksi Marttila vinkkaa kaksi hyödyllistä sivustoa, joilla pääsee alkuun.
– Kehottaisin katsomaan sellaisia verkkosivuja kuin oppisopimus.fi ja ohjaan.fi. Sieltä saa tosi paljon hyvää tietoutta niin opiskelijan, yrittäjän kuin työnantajankin näkökulmasta. Lisäksi ohjaan.fi-sivustolta löytyy hyviä neuvoja ja ohjeistuksia opiskelijan ohjaamiseen työpaikalla.
Lisätietoa oppisopimuskoulutuksesta:
Arja Marttila
Koulutustarkastaja, oppisopimuspalvelut
Kyntäjäntie 6, Kauhajoki
Puh. 040 507 6876
etunimi.sukunimi@vuoksi.fi