Vuoksin liiketoiminnan perustutkinnon opettaja Hanna Sagulin innostui pyöräilystä viitisen vuotta sitten, kun hän ensimmäistä kertaa vuokrasi ns. läskipyörän ja lähti ajamaan sillä maastoon. Vielä tuossa vaiheessa Sagulin ei ollut valmis ostamaan omaa pyörää, mutta hankki lopulta pari vuotta myöhemmin ensimmäisen oman maastopyöränsä.
– Olen aiemmin ollut enemmän lenkkeilijä ja kävelijä, enkä ole hirveästi ollut pyöräilystä kiinnostunut. Läskipyörän vuokraamisen jälkeen minä vähän hurahdin ja mietin, että joskus haluan kyllä oman pyörän. Ihastuin nimenomaan maastopyöräilyyn. Se on niin paljon mielekkäämpää kuin asfalttipyöräily ja kun maasto vaihtelee, on siinä vähän enemmän haastettakin. Se on aina mielenkiintoista, kun pääsee johonkin pikkupolulle, jossa on kantoja ja kiviä ja sitä kautta myös sitä haastetta.
Vuoksi on tarjonnut keväästä alkaen henkilöstölleen mahdollisuutta työsuhdepolkupyörän hankintaan. Työsuhdepyörä toimii leasing periaatteella ja sen hankinnasta vastaa työnantaja. Työnantaja pidättää pyörän kustannukset palkasta ja huolehtii verotusarvon vähentämisestä. Pyörä on tarkoitettu yksittäisen työntekijän henkilökohtaiseen käyttöön niin kodin ja työpaikan välisillä matkoilla sekä työ- kuin vapaa-ajalla. Työsuhdepyörän tarkoituksena on edistää henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista. Täystakuu ja -huolto sisältyvät sopimukseen.
Sagulin kertoo olleensa alussa hieman skeptinen työsuhdepyörään liittyen. Kuitenkin laskettuaan pyörän kuluja ja tutkittuaan asiaa tarkemmin, totesi hän pyörän olevan järkevä hankinta.
– Minulla toki oli hyvä maastopyörä, mutta se on ollut pitkään tuolla takaraivossa, että seuraavaksi sähköavusteinen pyörä voisi olla kiva, koska sillä voi mennä pidempääkin matkaa. Sitten kun sitä rupesi järkeilemään ja kun sain vähän perusteluja ja faktoja siihen pohjalle, päädyin työsuhdepyörään.
Aiemmin Sagulin ei ollut pyöräillyt töihin, sillä matkaa kertyy kodin ja työpaikan välille 20 km suuntaansa. Silti hänen toiveenaan on ollut taittaa työmatkoja enemmän pyöräillen, ja nyt uusi sähköpyörä mahdollistaa sen aiempaa helpommin. Sähköavusteinen pyörä oli Sagulinin valinta myös muista syistä.
– Tänäänkin oli koko työmatkan vastatuuli, joten olisi se ollut aika rankkaa tehdä se matka kauramoottoripyörällä. Sähköpyörä auttaa huomattavasti vastatuulessa ja kun on jyrkempää maastoa. Sillä pystyy tekemään vähän pidempiä lenkkejä, ilman että ylämäessä on heti hapoilla. Samalla siinä saa vähän katsella maisemiakin, kun voi mennä sillä tavalla että ei ole aivan kieli vyön alla. En halua kuitenkaan liikaa puhua sähköavusteisen pyörän puolesta.
Sagulinilla on haaveena päästä ajamaan uudella pyörällä pohjoiseen Suomeen, jossa maasto on haastavampaa. Samalla hän iloitsee siitä, että vanhemmallakin iällä voi löytää uusia lajeja.
– Se oli vähän sama hiihdon kanssa. Joskus yläasteen jälkeen ajattelin, että en ikinä enää hiihdä ja kolmekymppisenä koitin sitä taas ja nyt olen aivan hurahtanut siihen. Vähän sama tuon pyöräilyn kanssa. Sen kanssa oli ehkä vielä pidempään ajatuksena, ettei se ole oikein minun juttuni. Mutta siinäkin on niin erilaisia vaihtoehtoja: toiset ovat sitä mieltä, että pyöräilevät vain maantiellä ja itse olen löytänyt maastopyörästä oman juttuni.
Omien kokemustensa pohjalta Sagulin suosittelee pyörän hankintaa niille, jotka ovat asiaa harkinneet ja joita oma pyörä kiinnostaisi. Myös työsuhdepyörä saa häneltä kannatusta.
– Jos on mahdollisuus työsuhdepyörään eikä nyt pysty satsata isoa summaa heti, niin sillä kuukausierällä saa kuitenkin laadukkaamman pyörän. Se on mielestäni iso plussa, että siinä on se huolto mukana. Koska jos pyörä on täysin oma ja jos siihen tulee jotakin vikaa, niin ainahan sinä maksat siitä kun joudut jotain osaa hommaamaan. Tuohon työsuhdepyörään nyt on kaikki – jos pitää vaikka jotain vaihteita uusia, niin ei mene omasta pussista.
Merkonomikoulutus kehittää asiakaspalvelutaitoja
Hanna Sagulin on toiminut syksystä 2022 lähtien Vuoksissa liiketoiminnan perustutkinnon opettajana. Ennen siirtymistään opetustehtäviin hän ehti työskennellä talossa useamman vuoden työllisyydenhoidon puolella. Opettajan työ oli hänellä pitkään taustalla haaveena. Sagulin opiskelikin töiden ohella opettajan tutkinnon. Vaikka Sagulin on aiemmalta koulutukseltaan restonomi (matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto), ei ruoanlaitto ollut hänelle enää niin suuri intohimo, että olisi halunnut suuntautua opettajaksi ruokapuolelle. Hän päätyi suorittamaan opettajan tutkintoon liittyvän harjoittelun sattumien kautta Vuoksin pelialan opiskelijoille. Aiheena oli asiakaspalvelu.
– Samalla kun olin täällä harjoittelussa, selvisi että töitä voisi olla tarjolla. Vuoksissa oli sisäisiä siirtoja tapahtumassa, joten sain siitä vuoden pätkän ja tulin opettamaan myyntiä, asiakaspalvelua ja työyhteisössä toimimista. Siitä tykkäsin ja kun nyt tuli liiketoiminnan opettajan paikka auki, hain ja sain paikan. Sillä tavalla tämä meni hienosti, että kun hain opettajakoulutukseen, en yhtään tiennyt mikä opettaja minusta tulee, mutta siitä ovet aukenivat itsestään tähän suuntaan.
Sagulin pääsee uudessakin roolissaan jatkamaan yhteistyötä työllisyydenhoidosta tuttujen verkostojen ja yritysten kanssa. Sitä kautta hän on vienyt myös merkonomiopiskelijoita tutustumaan työelämään projektiluontoisten keikkojen muodossa. Opiskelijat ovat tehneet esimerkiksi narikkanumeroinnit IKH Areenalle. Paikallisissa kaupoissa on tehty inventaariota ja esimerkiksi purettu ja laitettu kenkiä esille sekä hinnoiteltu vaatteita.
Sagulinin opiskelijat ovat olleet mukana myös erilaisissa tempauksissa, kuten pitämässä myyjäispöytää Kauhajoen Citymarketissa joulun alla. Vuoksin Kyntäjäntien toimipisteellä eli tuttavallisemmin Mulliksella on puutarhamyymälä, jossa merkonomiopiskelijat ovat myyneet Vuoksin omia tuotteita. Sagulin näkee työelämään tutustumisen hyödyllisenä opiskelijan kannalta.
– Siinä saa oikeasti sitä asiakaspalvelukokemusta, koska sitä ei teoriassa opita ja se pitää oppia tekemällä. Siinä voi joku opiskelijoista saada myös jalan oven väliin, kun jää yrityksessä mieleen. Sitä kautta voi mennä vaikka harjoitteluun ja siitä voi päästä töihin. Paljonhan sitä harjoittelujen kautta työllistytään.
Vaikka helposti saatetaan mieltää, että merkonomit työllistyvät kaupan kassalle, on valmistumisen jälkeen tarjolla monia muitakin urapolkuja. Sagulin kertoo, että tutkintoon on mahdollista sisällyttää esimerkiksi finanssipalveluiden opintoja, jolloin voi työllistyä pankin alalle. Myös kirjanpitoalaan voi erikoistua etenkin oppisopimuksen kautta.
– On niitä muitakin reittejä: yhdellä pojalla on ollut palo automyyjäksi, ja hän on tehnyt koulutussopimusjakson sen alan kaupassa. Siinä on monenlaista vaihtoehtoa. Ei ole vain se ruokakaupan kanssa, vaan valmistumisen jälkeen voi työllistyä erilaisiin asiakaspalvelutehtäviin.
Tutustu tältä sivulta tarkemmin liiketoiminnan perustutkintoon!